Iloisen aasin chiliä

Ränsistyneen pikkukaupungin saluunasta chili con carnea ja olutta (Happy Burro). Mitäpä muuta Kuolemanlaakson ylittäneet kaipaisi.

Aamulla itse Burro tepasteli motellin kulmilla.

Smith Flat House restaurant

Kalifornian ravintolahelmi tuli yllättäen eteen Placerville pikkukaupungissa. Salaattia ja pizzaa kurmeeravintolassa. Harpisti soitti toivekappaleita.
Tässä talteen salaatti- ja pizzamenu, näitä kokeillaan kotona!

Salads

Smith Flat House Salad mixed greens, carrot, radish, pickled onion, celery, feta, house vinaigrette 

$4 / $7

Apple Hill mixed greens, celery, local apples, nuts, gorgonzola, apple cider vinaigrette   $5 / $9

Roasted Beet Salad arugula, faro, nuts, goat cheese, citrus vinaigrette $9.50

Pear and Fall Greens arugula, bitter greens, candied walnuts, pomegranate vinaigrette $8.50

BRICK OVEN PIZZAS

Fall Vegetable broccoli rabe, wild mushrooms, fresh herbs, white sauce, asiago $9 / $17

Smith Flat Combo pepperoni, sausage, olives, sautéed onions, mushrooms, peppers  $10 / $18

Fig and Prosciutto caramelized onions, arugula, olive oil, white sauce, goat cheese  $10 / $18

Pear and Gorgonzola local pears, kale, honey, white sauce, gorgonzola   $9 / $17

White Knight garlic chicken, bacon, tomato, sautéed mushrooms, onions, white sauce  $9 / $17

Johnny Boy ham, pineapple, caramelized onions, savory white sauce $8 / $15

Meatzza pepperoni, sausage, salami, bacon  $10 / $18

Reissun The Burger

Gott's Roadside @ Saint Helena (Napa) - Kiitos Hesari!

Kale!

Andy's @ Sebastobol - worth the detour -tason ruokakauppa

Pyhiinvaelluskohde?

   

San Francisco Sourdough! Leivät kulkevat  leipomosta myymälään koreissa katonrajaan vedettyjä kiskoja pitkin.

What's your favorite power bar?

What's your favorite cereal?

Lounas ja Tyynimeri

Ei tarvinnut San Franciscoon asti ajaa että ruokalistalta löytyi sourdough! Clam chowder within.

Kiitos Lonely Planet!

Tankkaus on roadtripillä tärkeää

Varsinkin kuskin sen jälkeen kun kokeiltu huoltoaseman automaatilla kolmea luottokorttia. Sisään oli mentävä todistamaan että ei olla bensavarkaissa.

Matkajuomisen ostaminen oli melkein yhtä monimutkaista. Maisteltiin Santa Barbaran Pressed Juicery-mehustamossa ainakin viittä makua ennen kuin saatiin valittua oikea. Ja jokainen maistiaispullo korkattiin vain meitä varten. Hmm...kaalimehu voi sittenkin olla hyvää..

Aamupala ja Tyynimeri

Menee se aamupala paperilautasiltakin jos maisema on tällainen.

All gone pumpkin!

Pumpkin Ale! Pumpkin Latte! Pumpkin Creme Brule!

Lämpötila on New Yorkissa melkein 30 C mutta kalenterissa lukee syksy ja kurpitsasesonki.

Taidetta ITE

Nyt tuli vastaan pitkästä aikaa mukava kolmikirjaiminen lyhenne: ITE. Pääsin tutustumaan Parikkalan Patsaspuistoon. Hieno paikka. Ruokapaikkojen valikoima ei reitillämme päätä huimannut, mutta saimme hyvät perussapuskat ravintola Asemalla Parikkalassa: caesar-salaattia ja hampurilaista. Hienoa, että hampurilaisannokseen ei kuulunut ranskalaisia.

Spritz-indeksi, rannalla, heinäkuu 2013

No nyt löytyi edukas spritz ja oikein hyvin valmistettu. Vain 2,50 eur/kpl. Rannalla Lido di Veneziassa. Mutta ei tietysti missään keskeisellä paikalla vaan vähän syrjemmässä.

Sisilian makuja Venetossa

Pitkästä aikaa kalaravintolassa, Venetsian Castellon kaupunginosassa. Paikan nimi on Trattoria Alla Fonte, osoite Castello 3820, lähellä Campo Bandiera e Moro -aukiota (tunnetaan myös nimellä Campo de la Bragora). Söimme hienon kokoelman kalaruokia: alkupaloiksi katkarapuja sitruunassa ja öljyssä, simpukoita liemessä sekä pääruoaksi merianturaa, merikrottia ja miekkakalaa.

Miekkakalarullien sisällä oli yrttejä ja kuivattuja rusinoita, sisilialaisittain. Erittäin hyvää.

Merikrotti on ollut aina suosikkeja. Grillattuna ja runsaalla öljyllä sekä sitruunalla maustettuna, vau mitä herkkua!

Signor Alessio puhdisti hienosti merianturat ja lupasi että saadaan julkaista kuvakin. Harmi, minkä kirurgin maailma hänessä menettikään.

Vinkki paikkaan saatiin muuten edellisenä päivänä merivoimien museossa käydessä, kun salakuunneltiin henkilökunnan ja erään määrätietoiselta vaikuttavan saksalaisrouvan keskustelua. Se oli ihan hyvä vinkki.

Särää!

Ylikypsää lammasta niin monta lautasellista kuin menee. Ei edes persiljaa. Jälkiruoaksi sekametelisoppaa. Kippurasarvi-ravintolan väripalettiin ei kuulu kuin ruskean sävyjä mutta maun puolesta matkan väärti!

Nimi tulee puukaukalosta, johon tulee säröjä kun tarpeeksi monta kertaa siinä lammasta kypsentelee.

Spritz-indeksi, kesäkuu, ulkomailla

Käytiin Budapestissä. Aperol Spritz oli sielläkin suosikkijuoma. Kahden maistelun perusteella ainekset tutut, määrät erit, runsaasti appelsiinisiivuja ja jäitä. Komeita ovat katsella.

Hinta euroissa välillä 3.37 ja 4.05. Että halvalla ei saa mistään, paitsi tietysti kotona. Kiitos kanssamaistelijoille.

Muista Budapestin antimista voisi kehaista vauhdikasta pyöräretkeä, hyvin toimivaa julkista liikennettä ja erittäin ystävällistä palvelua kaikkialla. Ja tietysti leipäkuoressa tarjottua sipulikeittoa ja seurueen nuorimman jäsenen maistelemaa kanaburgeria. Jälkiruokana jäädytettyä jogurttia nuorten suosimilla kastikkeilla (kookos, mansikka ja suklaa). Vanhat otti lettuja, joita ei ehditty kuvata, sekä nesteitä, taisi olla viidellä puttonilla.

Himoleipojille tässä nyt haaste kokeilla sopivanlainen leipätaikina keittolautasta varten. Kuvassa esimerkkiä. Vaaleaa se oli. Keitto pysyi leipäkuoressaan kuumana tosi kauan, oikein hyvä juttu viileänä päivänä. Mitäs jos tekisikin joskus nestemäistä kalakukkoa?

Sadepäivä maalla

Perunapiirakoita leivinuunin arinalla. Eikä tarvitse kastella kasvimaata.

Spritz-indeksi, huhtikuu 2013, toukokuu 2013

Piazza Mestressä, 3e/kpl

Puistojuhla Ravennassa, 4e/kpl - pakko sanoa, että Venetossa on kyllä parempaa

Trattoria Da Vittoria, Mestre Campalto, hinta epäselvä - maustettu sitruunankuorella. Yes!

San Leonardo, Venezia - 4eur/kpl

Trattoriaa hienompi Da Vittoria

Paikallisväestön suosituksesta suuntasimme lounaalle Da Vittoria ravintolan lihakärryn ääreen. Valkoiset pöytäliinat, piperrysalkupalat, suoraselkäinen palvelu. Laskussa lukee Trattoria mutta kyllä tämä ihan Ristorante-osastoa on.

Toisella kerralla Da Vittoriassa käydessä onnistuttiin valokuvaamaan myös lihakärryt. Kas tässä. Suoraselkäinen palvelu piti pintansa, vaikka puikoissa tällä kertaa oli selvästi ylempää porrasta. Erinomainen paikka lounastaa.

Alkupalat

Ja ne kärryt

Kalaa Rialtosta

Venetsiassa pitää syödä kalaa! Kalakauppias suositteli uuniin miekkakalaa mutta ei otettu vinkistä vaarin vaan ostettiin tuntemattomia valkoisia kaloja. Uuniin kokonaisina yrttien, sitruunan ja fenkolin kanssa.

Kevättä

Pitkästä aikaa ensimmäisen, todellisen lämpimän ja aurinkoisen päivän kunniaksi teimme vuokrafillareilla pyöräretken Lidon saarella Venetsiassa. Ja kas kummaa, vaikka oli tarkoitus vain ostaa nopeat tramezzino-leivät evääksi jostain perusbaarista ja jatkaa matkaa, osuimme yhteen Malamoccon kalaravintoloista, Trattoria Da Scarso. Meno oli puolenpäivän tienoilla paikassa sellainen, että heti teki mieli jäädä syömään ja niin me sitten teimme. Alkupalana maistoimme ihanaa baccala' mantecatoa polentalla ja scampi in saor -variaatiota, mikä oli hieman erikoinen mutta maukas. Sen jälkeen tilasimme kalarisottoa ja erilainen nuori otti gnoccheja tomaatti-katkarapukastikkeella. Juomana proseccoa karahvista. Ruoka oli erittäin hyvää, eikä maksanut paljoa. Naapuripöytiin kannettiin useita annoksia pesce frittoa, jota me sitten kokeilemme seuraavalla kerralla.

Namia Namissa

Kävimme kokeilemassa ystävien suosittelemaa japanilaista ravintolaa Mestressä, Venetsian mantereenpuoleisessa osassa. Paikka oli nimeltään Nami Zhao, helppo muistaa kerrankin aasialainen nimi. Maistoimme reilut perusannokset oikein hyvää sushia oluen kera, ja joukon nuorin jäsen tilasi tempuraa, mikä olikin tosi hyvää. 

Mämmiä luodolla

Kevättalvisen lauantaipäivän kohokohta oli ehdottomasti Mämminluovutus Vanha-Räntty -luodolla Helsingin edustalla reippaan, osin jäällä suoritetun kävelyretken loppumetreillä. Juhlallisen luovutushetken jälkeen tarvoimme La Tartufata -kauppaan Tehtaankadulle kahville. Roveessa oleva luomumämmi on tarkoitus nauttia mascarpone-vaahdon ja tarocco-appelsiinikuoren kera pääsiäisajan jälkiruokana. Kuvassa rove kuvattuna etelän suuntaan.

Lämmin juoma

Pääsin käymään lyhyellä retkellä 1500 metrin korkeudella olevassa Rifugio Pederu'ssa, lähellä San Vigilion kylää etelä-Tirolissa. Se mikä oikein herkisti vanhan retkeilijän sielua oli rifugion kahvilassa nautittu Bombardino, lämmin Vov-munalikööriin pohjautuva juoma. Tässäpä Juureilijoille kokeiltavaa, jospa Juurekas drinkkiosaston vastaavana kokeilisi? Voisi sopia hiihtokuvioihin myös Suomessa.

Maisemat siellä on tietysti ihan huikeat ja mukavasti siellä näytti luntakin olevan. Jos pitäisin hiihtämisestä tai muusta talviurheilusta, voisin hyvinkin viettää siellä antoisia hetkiä. 

Aamukahvi korttelikuppilassa

Päätin kokeilla ihan uutta aamukahvibaarialuetta ennestään tutussa pohjois-Italian kaupungissa. Noh, eksyin johonkin korttelikuppilaan, missä tiskillä istuskeli kaksi miestä aamuyhdeksältä punaviinilasin ääressä. Ja kahvilan ulkopuolella nuoriso nautti aamuolutta (!) varmaankin ennen kouluun tai töihin menoa. Ulkona oli noin +2 astetta.

Ensin ajattelin, että paikka oli aamukahvin kannalta vikatikki, mutta ystävällinen baarineiti loikin minulle tämmöisen silmän ja suun ilon. Kannatti kyllä kokeilla.

Lounas San Marcolla

Lounastettiin turistipäivänä tutussa ravintolassa San Marcon aukion tuntumassa, Alla Basilicassa. 

 

 

 

Ruoka on siellä edullista ja ihan maukasta. Tällä kertaa seurueen jäsenet nauttivat spaghettia simpukoilla, pappardellea (leveää nauhapastaa) lohi-paprika-kermakastikkeella (missä pasta EI ui kermassa, vaan sitä on vain kostukkeeksi) ja perinteisellä tomaattikastikkeella.



Pääruokana aikuisilla oli tonnikalaa paistettujen perunoiden kera. Jälkkärit innoittivat nuorimpia matkailijoita kovasti: oli minttusuklaajäädykettä ja tartufo-jäätelöä.

Ja täältä silakkaa

Kyllä olisi ollut mukava ostaa Rialton kalatorilta eksoottisia mereneläviä ja valmistaa niistä jotain herkkuja. Mutta kun taidot ja tuntemus on rajalliset niin otettiin ihan vain valmiita fileitä, saattoi olla meriahventa. Olihan siellä onneksi ihan tutunnäköisiäkin kaloja, niitä mummot taitaa ostaa tosin kissoilleen kun itselle on tarjolla vaikka mitä mustekalaa, tonnikalaa, erivärisiä ja muotoisia simpukoita. Mutta jonain päivänä kun koekeittiöt lomailee täällä, niin sitten....

Maschere di carnevale

Värikkäiden ja kauniiden naamioiden paljous Venetsian ahtailla kaduilla. Tästähän voisi ottaa mallia vaikkapa karnevaalileiriä varten.

Arena di Verona

Terveisiä Suomeen Italian kolmanneksi suurimmalta areenalta.

Veronan makutarjonnasta on pakko mainita Amorinon jäätelökahvila Piazza delle Erben reunassa. Jäätelö oli erinomaisen hyvää, samoin kahvit. Erityisesti seurueen nuorimmat jäsenet nauttivat kylmästä säästä huolimatta herkuista.

Voi ei! Täälläkin lunta!

Aamu-usvan sijaan, täälläkin olivat eilen katot valkoisenaan LUMESTA! Vähän jännitti, kulkisivatko junat ajallaan, kun lunta oli jopa kaksi senttiä. Mutta niin se Italian rautatielaitos meidät yllätti kerrankin: kaikki oli ihan ajallaan kun matkasimme Veronaan. VR voisi ottaa tästä oppia.